Alkukesän kuulumisia

Jälleen kerran joudun toteamaan, että pitkästä aikaa! Alkukesä on ollut tiivistä menoa niin työssä kuin vapaallakin. Tässä muutamia minun kännykällä räpsittyjä kuvia alkukesän menoista.

Danielin ja Onnin ollessa Suomessa kävimme tyttöjen piknikillä ja jalkapallopeliä katsomassa.

Continue reading “Alkukesän kuulumisia”

Villisika naapurissa

Olemme saaneet syksystä asti seurata villisian elämää lähietäisyydeltä. Lokakuussa olleen kovan taifuuni-myrskyn yhteydessä yksi villisika oli joutunut vuorella virran vietäväksi. Virta toi sen aina tänne meren rantaan saakka. Näin eräs mummo kertoi katsellessamme villisikaa turvallisesti sillalta villisian ollessa joen pohjalla etsimässä ruokaa.

Continue reading “Villisika naapurissa”

Murtunut käsi

Hei täältä viilenneestä Kobesta!

Tämän talven toistaiseksi kylmimmät päivät ovat meneillään. Aamulla on ollut ulkona jopa asteen verran pakkasta. Muutama lumihiutalekin on leijaillut kauniisti auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta.

Kiitos teille ystävät, että ryhdyitte heti rukoilemaan Onnin puolesta, kun facebookissa kerroimme Onnin murtuneesta kädestä. Maanantaina Onni tippui leikin tiimellyksessä koulun kiipeilytelineestä ja mursi vasemman kätensä kyynärpään. Luu meni niin pahasti poikki, että käsi leikattiin heti lähellämme olevassa lastensairaalassa. Nyt on kaksi piikkiä pitämässä luita paikoillaan ja kipsi pari kuukautta. Kiitos, jos edelleen rukoilette toipumisen puolesta ja että Onni jaksaisi arkea ilman juoksuja, jalkapalloja ja muita meneviä leikkejä.

Meillä on valitettavasti kokemusta jo kahden vuoden takaa murtuneesta kädestä, kun Onnin vasemman käden ranne murtui. Onneksi tässä maassa saa hyvää ja luotettavaa hoitoa, ja kiitos suojelusenkeleille, ettei mitään sitä vakavampaa ole sattunut.

Seurakunnassa on alkanut käydä mies, jonka elämässä on tällä hetkellä monenlaisia vaikeuksia. Hän on kristitty, mutta etsii seurakuntayhteyttä. Toivottavasti osaamme olla hänelle oikealla tavalla avuksi. Viime sunnuntaina kirkkoon saapui myös yksi uusi lapsi. Kirkon naapurikerrostalossa asuva 6-vuotias poika tuli reippaasti yksin jumalanpalvelukseen ja pyhäkouluun. Toivottavasti näemme häntä ja hänen perhettä jatkossakin.

Siunattua viikonloppua!

Siskonmakkarakeitolla

Moi!

Yhtenä päivänä kävin lasten kanssa uudessa ravintolassa syömässä, ja yllätykseksemme siellä oli tarjolla siskonmakkarakeittoa 🙂 Kuvan tekstissä lukee “shisukonmakkarakeitto”. Valitettavasti kuva jäi ottamatta itse keitosta, mutta arvelisin sen olevaa hieman parempaa Suomessa. Aiemmin olen syönyt ainakin lohikeittoa jossain ravintolassa, mutta sekään ei kyllä vetänyt vertoja kotitekoiselle lohikeitolle.

Continue reading “Siskonmakkarakeitolla”

Toinen adventti

Viikko on vierähtänyt vauhdilla ja tänään sytytettiin jo toinen adventtikynttilä. HAT-Koben seurakunnassa laulamme adventin aikaan alkuvirtenä vastaavan laulun kuin “Nyt sytytämme kynttilän” ja lapset sytyttävät kynttilät laulun aikana. Kiva, että lapsetkin saavat osallistua jumalanpalvelukseen. Tänään jumalanpalveluksen jälkeen pakkasimme ensi lauantain perhejoulujuhlan lahjapaketit valmiiksi. Joulujuhlan muissa valmisteluissa on vielä paljon hommaa eli ensi viikkokin kulunee vauhdilla. Tällä viikolla 4500 taloutta HAT-Koben alueella on saanut sanomalehden välissä seurakunnan joulumainoksen. Rukoilemme, että ihmiset saisivat tulla joulun aikana kirkkoon kuulemaan ilosanomaa Jeesuksesta.

Continue reading “Toinen adventti”

Juhlahumussa

Hyvää ensimmäistä adventtia!

Tänään jumalanpalvelus HAT-Koben seurakunnassa oli kuin pieni juhla, kun paikalla oli viisi uutta ihmistä. Kotikerrostalossamme asuu kristitty pariskunta yhdessä tyttärensä ja lapsenlapsensa kanssa. Tänään isoisä tuli 2-vuotiaan kanssa HAT-Koben seurakunnan jumalanpalvelukseen ja iloitsi kovasti, kun lapsenlapsella oli hauskaa vähän isompien lasten hyvässä hoidossa. Perhejumalanpalvelukseen osallistunut Onnin kaveri tuli tänään vanhempiensa kanssa kirkkoon. Kaveri halusi mukaan joulujuhlassa esitettävään joulunäytelmään, jonka harjoituksia pidetään pyhäkoulussa jumalanpalveluksen aikana. Niinpä koko perhe oli kirkossa ja siunattavana ehtoollisella. Hienoja hetkiä!

Eilen taas kodissamme oli juhlat, kun vietimme suomalaisvoimin Onnin myöhemmin tässä kuussa olevia 6-vuotissynttäreitä. Mario-teemaisilla synttäreillä pelattiin bingoa, arvailtiin amerikkalaisesti lausuttuja japaninkielisiä sanoja, otettiin Mario-aiheisia kuvia ja juteltiin kuulumiset lähettitovereiden kanssa.

Continue reading “Juhlahumussa”

Tyhjä enkkumuskari

Heippa!

Kiitos kommenteista edellisen kirjoituksen jälkeen. Kiva kuulla, että tätä blogia luetaan ja että puolestamme rukoillaan. Kiitos!

Awajilla pidin monta vuotta lasten enkkumuskaria. Siellä kävi lapsia parhaimmillaan parikymmentä ja aina vähintään 7-10 lasta oli paikalla. HAT-Koben seurakunnassakin on aikoinaan pidetty enkkumuskaria ja lasten enkkupiirejä. Englannin kieltä halutaan oppia ja seurakuntien enkkupiirit ovat yleensä melko suosittuja. Erilaisten pohdintojen jälkeen päätimme aloittaa jälleen HAT-Kobessa enkkumuskarin; tällä kertaa äiti-lapsi-muskarin, johon äidit ja vielä kotona olevat lapset voisivat tulla aamupäivisin.

Continue reading “Tyhjä enkkumuskari”

Pitkästä pitkästä aikaa!

Kesäloman, syksyn kiireiden ja lopulta kotisivujen toimimattomuuden vuoksi blogin kirjoitus jäi useammaksi kuukaudeksi. Pahoittelut siitä!

Syksymme on kulunut vauhdilla ja sisältänyt monenlaisia juttuja. Kaikki lapset käyvät nyt samaa kansainvälistä koulua. Koulubussi lähtee noin kilometrin päästä kotoa ennen kahdeksaa ja palauttaa lapset neljän maissa kotiin. Tytöillä on koululla tanssiharrastuksia, joiden vuoksi he palaavat usein kotiin junalla vasta viiden jälkeen. He ovat tottuneet kulkemaan keskenään junalla ja vaihtamaan junaa yhdellä asemalla. Aluksi se tuntui vähän hurjalta, mutta siellä he muiden seassa iloisesti kulkevat.

Lokakuu oli todella sateinen ja muutama taifuuni-myrskykin ylitti Koben. Ennen sateita ehdimme kuitenkin nauttia kauniista ja lämpimistä päivistä mm. kiipeämällä läheiselle vuorelle leikkimään. Siellä viileä vuoripuro ilahdutti lapsia ja saimme tuliaisiksi pikkupikkukaloja mieheltä, joka tuli niitä keittiössä käytettävällä siivilällä pyydystämään. Hän kertoi kuivattavansa niitä ja pistävänsä riisin päälle.

Continue reading “Pitkästä pitkästä aikaa!”