Pitkästä pitkästä aikaa!

Kesäloman, syksyn kiireiden ja lopulta kotisivujen toimimattomuuden vuoksi blogin kirjoitus jäi useammaksi kuukaudeksi. Pahoittelut siitä!

Syksymme on kulunut vauhdilla ja sisältänyt monenlaisia juttuja. Kaikki lapset käyvät nyt samaa kansainvälistä koulua. Koulubussi lähtee noin kilometrin päästä kotoa ennen kahdeksaa ja palauttaa lapset neljän maissa kotiin. Tytöillä on koululla tanssiharrastuksia, joiden vuoksi he palaavat usein kotiin junalla vasta viiden jälkeen. He ovat tottuneet kulkemaan keskenään junalla ja vaihtamaan junaa yhdellä asemalla. Aluksi se tuntui vähän hurjalta, mutta siellä he muiden seassa iloisesti kulkevat.

Lokakuu oli todella sateinen ja muutama taifuuni-myrskykin ylitti Koben. Ennen sateita ehdimme kuitenkin nauttia kauniista ja lämpimistä päivistä mm. kiipeämällä läheiselle vuorelle leikkimään. Siellä viileä vuoripuro ilahdutti lapsia ja saimme tuliaisiksi pikkupikkukaloja mieheltä, joka tuli niitä keittiössä käytettävällä siivilällä pyydystämään. Hän kertoi kuivattavansa niitä ja pistävänsä riisin päälle.

Elokuusta lähtien kerrostalossamme on tehty julkisivuremonttia. Olemme olleet mustan, mutta onneksi läpinäkyvän harson sisällä useamman kuukauden. Verhot ja ikkunat on pitänyt pitää pääasiassa kiinni, joka on kyllä ollut välillä vähän rasittavaa. Joitakin kertoja uhmasin ohjeita avaamalla verhot, mutta hetken päästä töllistelimme remonttimiehen kanssa toisiamme. Minä sisällä ja remonttimies parvekkeella. Sekin tuntui vähän epämiellyttävältä, joten verhot on aikalailla pysyneet kiinni. Tässä kuussa pitäisi olohuoneen puolen remontin päättyä ja sitten remontti jatkuu makuuhuoneiden puolella. Saamme siis pian taas käyttöömme ison parvekkeemme ja pyykit pääsevät jälleen ulos kuivumaan.

Toisten lähettien kanssa tapaamme aina silloin tällöin. Välillä työkokousten merkeissä, välillä muuten vain esim. lasten synttäreiden yhteydessä. Syyskuussa kokoonnuimme syyskokoukseen, jossa otimme tämän kuvan. On se kiva on kun kivaa! 🙂 Meitähän on täällä aika vähän, mutta työtä olisi paljon. Rukoilettehan uusia lähtijöitä/tulijoita Japaniin.

Itse sain jälleen kerran iloita mahdollisuudesta olla kertomassa kaikkivaltiaasta Jumalasta, joka iloitsee meistä (Sef. 3:17) ja on rakastanut meitä niin paljon, että lähetti Jeesuksen tähän maailmaan (Joh. 3:16). Ruokapiirissä oli koolla 11 ei-kristittyä naista sekä minä ja yksi seurakuntalainen. Oli jotenkin tosi koskettavaa pitää kyseinen raamattuhetki ja olin tosi innoissani piirin jälkeen. Pyydän, että tekin muistatte rukouksin näitä ruokapiirissä käyviä naisia.

Sellaisia kuulumisia tällä kertaa! Tarkoitus on jälleen jatkaa blogiin kirjoittamista, joten pysykää kuulolla. Ja jos on vinkkejä, mistä haluaisitte meidän täällä blogissa kirjoittavan, niin niitä otetaan enemmän kuin mielellään vastaan 🙂

Siunauksin, Mari

2 Replies to “Pitkästä pitkästä aikaa!”

  1. Oli mukava taas saada kuulumisia teiltä .
    Siunaten teitä muistamme täällä Salossa <3
    Terveisin, Ulla

  2. Siunausta vaativaan työhön! Oli todella hienoa saada tavata teitä ja nähdä suloisia lapsianne! Muistamme rukouksin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *