HAT-Koben seurakunta 10vuotta!

Loman jälkeen on pitänyt kiirettä monestakin eri syystä. Yksi suurista syistä on seurakuntamme 10-vuotisjuhlat, jotka pidetään huomenna. Juhlan kunniaksi käänsin saarnani suomeksi ja julkaisen sen näillä kotisivuillamme.

Siunausta pyhä päivääsi!

Jeesus – tie, totuus ja elämä

HAT-Koben seurakunnan 10-vuotisjuhlajumalanpalvelus
9.9.2018

Evankeliumi: Joh. 14:1-11

Koben kaupungissa on yksi erityinen alue. Kymmenen vuotta sitten kyseisellä alueella ei vielä ollut yhtään temppeliä tai kirkkoa. Jumalalla oli kuitenkin suunnitelma tämän alueen varalle. Tämän suunnitelmansa hän uskoi Pihkala-sensein, Kan-sensein ja Yoshidan pariskunnan sydämiin. Joiden rukousten seurauksena työ täällä alkoi.

Alun perin HAT-Koben alueen järjestyssäännöissä kiellettiin uskonnollisten toimijoiden läsnäolo alueella. HAT-Koben evankelisluterilainen seurakunta sai kuitenkin aloittaa toimintansa alueella kristillisen kulttuurikeskuksen nimissä. Tämän toiminnan alusta tulee tänään kuluneeksi kymmenen vuotta. Tahdonkin onnitella jokaista seurakunnan jäsentä ja työtä tukenutta – onneksi olkoon pyöreistä vuosista!

Kun katsomme seurakunnan työtä kuluneen kymmenen vuoden aikana, voimme todeta, että sadat ihmiset ovat kuulleet täällä evankeliumin ja kohdanneet Jeesuksen Kristuksen. Näiden ihmisten joukosta 15 henkilöä on saanut ottaa kasteen vastaan tässä seurakunnassa, tullut näin kristityksi ja pelastunut. Tämä on suuri kiitoksen aihe.

HAT-Koben alue on itse asiassa tälläkin hetkellä erityinen alue. Alueella asuu yli 30.000 ihmistä, mutta HAT-Koben evankelisluterilaisen seurakunnan lisäksi täällä ei ole pysyvästi muita uskonnollisia toimijoita. Rukoilkaamme siis herätystä, pyytäkäämme Jumalalta, että jatkossakin moni ihminen saisi kohdata Jeesuksen ja pelastua tämän seurakunnan tekemän työn kautta.

Seurakunnan työ on tärkeää. Ei vain HAT-Koben seurakunnan työ, vaan yhtä lailla jokaisen Raamatun varaan työnsä rakentavan seurakunnan työ. Miksi näin on? Siksi, että kuten päivän evankeliumiin on kirjoitettu ”vain Jeesus on tie, totuus ja elämä”. Taivaaseen ei voi päästä muutoin kuin Jeesuksen kautta.

Katsotaan siis, mitä päivän evankeliumissa siis oikeastaan sanotaan.

1. Jeesus – pelastaja

Päivän evankeliumin ensimmäisessä jakeessa Jeesus lohduttaa opetuslapsiaan. Tämä on valtavan suuri asia. Päivän evankeliumissa Jeesus nimittäin seisoo juuri ristin kärsimysten edessä. Jos katsomme kahta edeltävää lukua, lukuja 12 ja 13, voimme huomata, että Jeesus oli järkyttynyt sydämessään (12:27) ja hengessään (13:21). Päivän evankeliumin tapahtumat sijoittuvat yöhön, jolloin sotilaat vangitsivat Jeesuksen. Ajattelen, että Jeesus oli järkyttynyt, koska hän tiesi, että hänet tullaan vangitsemaan.

Tilanne huomioon ottaen voisi ajatella, että Jeesus olisi turvautunut opetuslapsiinsa ja hakenut heistä rohkeutta. Näin ei kuitenkaan ollut. Itse asiassa tapahtui juuri päinvastoin – Jeesus lohdutti opetuslapsia, jotka eivät ymmärtäneet Jeesuksen murhetta. Oman kärsimyksensä keskellä Jeesus ei siis keskittynyt itseensä, vaan ajatteli rinnallaan olevia opetuslapsia. Eikö olekin mahtava pelastaja tämä Jeesus, johon saamme uskossa turvautua?

Jos luemme tarkasti huomaamme, että keskeinen pointti Jeesuksen lohdutuksen sanoissa oli, rohkaisu uskoa Jumalaan. Jeesus sanoi ”Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.”

Mutta, mitä meidän itse asiassa tulisi uskoa? Jeesuksen rohkaisun keskuksen voi löytää jakeista 2-4. Kristillisen uskon kaikkein keskeisin sisältö on usko pelastukseen Jeesuksessa Kristuksessa. Tässä yhteydessä Jeesus puhuu tästä sisällöstä Isänsä kodissa olevien huoneiden kautta. Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen Paavali puhui samasta asiasta ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä seuraavin sanoin ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi.

Kuten Jeesus sanoi ja Paavali sittemmin kirjoitti, kristillinen toivo kohdistuu tämän elämän lopulla alkavaan iankaikkiseen elämään. Johannes kirjoittaa tästä toivosta Ilmestyskirjassaan seuraavasti ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään, joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.

Ajattelen, että meidän tulee ottaa tämä kaikki taustaksi, kun luemme päivän evankeliumin jakeita 1-6. Kun teemme näin, voimme ymmärtää mitä Jeesus tarkoittaa puhuessaan pois menemisestään. Toisin sanoen, Jeesuksen ristin tien päämäärä oli valmistaa ihmisille tie taivaaseen. Jeesuksen ristin työ nimittäin sovitti meidän kaikki syntimme.

Synnin tähden vastatuuli puhaltaa usein tässä maailmassa. Samasta syystä joudumme kiipeämään monia ylämäkiä. Synnin tähden joudumme vuodattamaan paljon kyyneleitä elämämme aikana. Jeesuksen mukaan elämämme päämäärä ei kuitenkaan ole tässä maailmassa. Ihmisen lopullinen päämäärä on taivaassa. Siellä ei tarvitse vuodattaa kyyneleitä. Siellä ei ole taifuuneja, maanjäristyksiä, ihmissuhdeongelmia, väsymystä tai sairauksia. Taivaassa olemme Jumalan ja muiden pelastettujen kanssa yhdessä niin kuin Jumala alun perinkin tarkoitti – ilman syntiä.

Siksi Jeesus sanoo päivän evankeliumissa ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta — enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.

Olemme kaikki vielä matkalla. Teemme matkaa kohti taivasta. Ympärillämme on kuitenkin paljon niitä, jotka eivät vielä ole matkalla taivaaseen. Rukoillaan, että mahdollisimman moni myös ympärillämme saisi aloittaa matkan kohti taivasta. Se on nimittäin yksi seurakuntamme keskeisistä tavoitteista.

2. Jeesus – Isän ilmoittaja

Jeesuksen sanat kuullut Tuomas sekä myös muut opetuslapset olivat kuitenkin epävarmoja. Jeesuksen puhuttua Tuomas sanoi hänelle ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Filippus taas pyysi ”Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä.

Opetuslasten käytöksen taustalla oli se, että opetuslapset eivät vielä ymmärtäneet sitä, että Jumala oli ilmaissut itsensä heille Jeesuksen kautta. He ymmärsivät kyllä Jeesuksen olevan aivan erityinen, mutta he eivät vielä ymmärtäneet hänen olevan yhtä Isän kanssa ja siksi he olivat hämillään.

Jos luemme Johanneksen evankeliumia eteenpäin päivän evankeliumista alkaen, huomaamme, että myöhemmin opetuslapset joutuivat vielä heikoimmille. Kun sotilaat tulivat, kaikki opetuslapset pakenivat. Kun Jeesus oli ristiinnaulittu ja kuollut, opetuslapset piilottelivat avaimilla suljettujen ovien takana.

Onneksemme Jeesuksen sanoihin voi kuitenkin luottaa. Niin Jeesus lähetti Pyhän hengen opetuslasten tueksi. Jeesus vuodatti Pyhän hengen opetuslasten ylle ja he alkoivat hiljalleen ymmärtää kaiken aina pohjia myöten. Mitä he sitten itseasiassa ymmärsivät? He ymmärsivät, että Jeesus oli yhtä Isän kanssa.

Jeesus ei siis toisin sanoen puhunut omissa nimissään. Päinvastoin, Isä joka oli yhtä Jeesuksen kanssa, teki tekojaan Jeesuksen kautta. Näin Jeesuksen sanat olivat Isän Jumalan sanoja. Samoin Jeesuksen ristin kautta kulkeva tie ei johda vain hänen luokseen, vaan myös Jumalan luokse. Jeesuksen sanoja kuullessamme kuulemme Isän Jumalan sanoja. Jeesus ja Isä ovat yhtä.

Näin Jumala on ilmoittanut itsensä meille Jeesuksessa. Tämän ilmoituksen tähden Jeesus on totuus. Tämän ilmoituksen mukaan Jeesuksessa on elämä. Näin siksi, että Jeesus antoi ristillä elämänsä puolestamme. Siksi Jeesuksessa on todellinen elämä. Ja koska Jeesus on sekä totuus että elämä, on hän myös tie. Jeesus on Jumalan lähettämä pelastaja. Jeesuksen kautta meillä on syntien anteeksiantamus ja sydämen rauha. Jeesuksen tekemän työn kautta voimme käydä taivaaseen, hänen ja meidän isämme kotiin.

Jeesus on siis tie, totuus ja elämä. Seurakunta puolestaan on majatalo tämän elämään johtavan tien varrella. Seurakunnan keskellä Jumala pitää meistä huolta.

Siksi haluamme julistaa HAT-Koben seurakunnassa jatkossakin Jeesuksessa olevaa pelastustietä. Jeesus ei nimittäin ollut vain tien viitta. Jeesus ei vain johda meitä oikealle tielle, vaan hän on tuo tie. Rukoilkaamme, että mahdollisimman moni ihminen vois HAT-Kobessakin kuulla tästä tiestä. Ottakaamme itse vastaan ja pitäytykäämme varmasti tässä evankeliumin ilossa ja rukoillaan, että saamme välittää ilon keskellä tätä mahtavaa uutista Jeesuksessa olevasta pelastuksesta myös ympärillemme.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *